perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kynnys TV julkaisee uusia ohjelmia



Kynnyksen 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi KynnysTV on aktivoitunut!
KynnysTV:n uudessa ohjelmasarjassa Kallen nojatuoli haastatellaan kynnysläisiä.

Ensimmäisen jakson vieraana on kehitysyhteistyökoordinaattori Tuomas Tuure.
Pääset katsomaan jakson youtubessa osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=ruYCmMz-Xf0


Kynnys ry on jo 40 vuoden ajan pyrkinyt ajamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia. Kynnys on myös asiantuntoja vammaisuuteen liittyvissä asioissa sekä pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja muihin päättäjiin. Kuten Kynnys ry:n verkkosivuillakin sanotaan, on itsenäiseen elämään pyrkiminen tärkeää.

Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi päättää omasta puolestaan.

  'Kaikki ihmiset – olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa, pystyvät tekemään päätöksiä.'
Judy Heuman, independent living -liikkeen perustaja USA:sta
 

torstai 27. kesäkuuta 2013

Tosielämän frendit nimbyä vastaan

Liedon Verkaranta nousi otsikoihin jo vuonna 2011, kun osa asuinseudun asukkaista vastusti sinne tulevaa kehitysvammaisten asumisyksikköä. Perusteet vastustamiselle olivat syvällä ennakkoluuloissa.  "Kehitysvammaisia saa olla, kunhan ei meidän lähellä, kun ne tekevät sitä ja tätä.. " Tällaista puhetta esiintyi paljon ja siitä nousi häly. Varsinkin, kun puhujina oli ihmisiä, joilla ei ollut välttämättä mitään kokemusta kehitysvammaisuudesta, heillä oli vain pelkoja.

Syynä kehitysvammaisten asuntoloihin on heidän laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on saada heidät kodinomaisempiin asumisyksiköihin, osaksi naapurustoja ja tästä syntyy keskusteluja puoleen ja toiseen.  Mutta eikö kaikilla ole oikeus omaan kotiin? Kuinka itse reagoisit, kun oikeus omaan kotiin kiellettäisiin sinulta ja naapurit tekisivät kaikkensa saadakseen sinut pois?

Jouko Lilja ja Marko Osmosalo muuttivat Verkarantaan ja he ovat sanoneet, ettei heillä ole mitää tarkoitusta häiriköidä ketään asukkaista. 

- Paskapuhetta. Me emme ole vaarallisia, emmekä häiritse. Minä en ainakaan häiritse ketään turhaan, enkä pommita puhelimella, sanoo Markku Osmosalo.

- En tuppaa vieraitten ihmisten huoneisiin, vaan pysyn omassa kämpässä. Emme ole mitään kummajaisia. Jouko Lilja kommentoi.

Onneksi osa Verkarannan asukkaista on huomannut, että kehitysvammaisista ei ole mitään haittaa. He elävät samalla lailla siinä missä muutkin. Ovat ehkä vain asteen verran sydämmellisempiä kuin keskivertosuomalaisväestö. Ehkä tämä on syynä kateudelle, sillä he uskaltavat elää.

- Ennen ajateltiin, että pois silmistä ja pois mielestä. Se ei ole nykypäivää, eikä olisi saanut koskaan ollakaan. Ihmisiä olemme kaikki ja kehitysvammaisilla on oikeus asua kaikkien muiden keskellä, muistuttaa Juuso Koskinen. 

Lisätietoa aiheesta:

Ajankohtaisessa Kakkosessa oli juttua Verkarannasta ja dokumentin voi katsoa heinäkuun loppuun asti täältä. Yle uutisoi asiasta muutenkin ja uutisoinnin pääset lukemaan täältä. Aiheesta on käyty runsasta keskustelua ylen sivuilla. Jos haluat mennä lukemaan kommentteja, löytyy keskustelu täältä, mutta pieni varoitus. Ihmisten suvaitsemattomuuus voi saada verenpaineen kohoamaan. Pienen puolustuspuheen asiasta on kirjoittanut blogia pitävä Roosa, joka kertoo omastasisarestaan. Kannattaa lukea hänen blogikirjoituksensa.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Haluatko vaikuttaa ja verkostoitua? Elokuussa tapahtuu Helsingissä

Vaikuta ja Verkostoidu iltapäivässä on tarjolla tuhti tietopaketti VATES-säätiön tuottamista tutkimustuloksista sekä esimerkkejä työllistämiseen tähtäävistä projekteista.

Tule mukaan suunnittelemaan vammaisjärjestöjen yhteistyön suuntaviivoja, vaikuttamisen
keinoja ja mahdollisuuksia vuodelle 2014.

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittauduthan viimeistään 16.8.2013 täällä.

Aika torstai 29.8.2013 kello 12.30 - 16.00
Paikka VATES-säätiö, Oltermannintie 8, 00620 Helsinki


OHJELMA

12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi
13.00 Tilaisuuden avaus
13.15 TE-toimistojen palvelut uudistuivat - mitä järjestöjen tulee tietää?
Tutkija Simo Klem, VATES-säätiö
13.30 Osatyökykyisen palkkaamisen vaikutukset yhteiskunnalle ja yrityksille
Tutkija Harri Hietala, VATES-säätiö
14.00 Aktivera Resurser
Projektisuunnittelija Walter Fortelius, VATES-säätiö
14.15 Epilepsia ja työ
Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto
14.30 Tauko
14.45 Vaikuttamista vai kampanjointia
Learning Cafe yhteisestä tekemisestä ja tavoitteista
15.45 Keskustelua ja jatkosta sopiminen


VATES-säätiö aloitti syksyllä 2012 kolmen vuoden Työmarkkinaviestintä-projektin (2012-2014). He kutsuvat vammaisjärjestöjen viestijöitä ja asiantuntijoita verkostoon, joka tiedottaa yhdessä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen liittyvistä asioista ja vaikuttaa asenteisiin.


tiistai 25. kesäkuuta 2013

Työttömyys kasvussa Suomessa

Monet sanomalehdet uutisoivat tänään työttömyysasteen nousseen 10.8 prosenttiin toukokuussa, joka on vuoden takaista lukua suurempi. Keväällä ja kesän korvilla työttömyyslukuja nostavat aina opiskelijat, jotka lopettavat opintonsa. Tämä osaltaan näkyy myös nuorten työttömyysluvuissa, sillä 15-24 -vuotiaista työvoimaan kuuluvista oli yli kolmannes työttömänä. Työttömyyden trendi oli laskusuuntainen muutaman vuoden ajan vuoden 2008 laman jälkeen, mutta nyt trendi näyttää vaihtaneen suuntaa.

Työministeri Lauri Ihalainen on huolissaan vasta julkistetuista luvuista, ja hän kertookin tiedotteessaan seuraavaa:

– Näidenkin lukujen valossa näyttää entistä vahvemmin siltä, että hallituksen on loppukesän budjettiriihessä luotava uskottava työllisyys- ja elvytyspaketti, jotta työllisyys voidaan kääntää kasvu-uralle. Budjettiriihessä on löydettävä nopeasti työllisyyttä edistäviä toimia. Lisäksi 30 prosentin aktivointiasteen ja nuorisotakuun turvaamiseksi on työllisyysmäärärahoja lisättävä syksyn budjettiriihessä, Ihalainen listaa tiedotteessaan.

Ihalainen vetoaa tiedotteessaan, että  erityisesti nuoria ja vastavalmistuneita palkattaisiin kesätöihin sekä ensimmäiseen työpaikkaansa. 

– Hallitus tukee voimakkaasti työnantajia nuorten työllistämiseksi muun muassa Sanssi-rahalla sekä korottamalla merkittävästi työnantajille suunnattuja oppisopimuskorvauksia. Vetoan työnantajiin, että opiskelijoita palkattaisiin kesätöihin sekä työttömiä nuoria ja vastavalmistuneita palkattaisiin ensimmäiseen työpaikkaansa. 

Asiasta uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat sekä Turun Sanomat.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kolme vinkkiä työnhakuun

Carreerealism on listannut kolme syytä, jotka voivat osaltaan olla syinä sille, ettei työnhaku tärppää. Alkuperäiset kohdat pääset lukemaan täältä.

1. Työhakemus ei ole kirjoitettu ko. työtä varten

Moni tekee työhakemuksesta niin geneerisen, jotta sillä voisi hakea useaan eri paikkaan. Kuitenkin kannattaisi nähdä vaivaa ja tehdä hakemus aina yhteen avoimeen työpaikkaan. Silloin voit paremmin korostaa erityisosaamista, jota juuri tuossa työssä tarvitaan.

2. Et hae töitä, jotka vastaavat osaamistasi

Työnhaku vie aikaa ja usein alkaa hakemaan kaikkia mahdollisia töitä, että jotain saisi. Tosin työnantaja huomaa kyllä hakemuksista, että tarvittava koulutus tai osaaminen puuttuu. Kannattaakin enemmän yrittää löytää itselle mmielekkäitä töitä, joit haluaisi tehdä. Titä kannattaa te-toimiston sivujen lisäksi etsiä muun muassa eri työnvälitys frmojen sivuilta ja sosiaalisesta mediasta.

3. Antamasi kuva itsestäsi sosiaalisen median kautta

Moni ajattelee esimerkiksi Facebook-profiilinsa olevan vain yksityiskäytössä. Kuitenkin, jos ei ole ollut huolellinen asetuksista, voivat päivityksiä nähdä kuka vain., myös mahdollinen työnantaja. Kannattaa siis hieman miettiä, mitä julkaisee sosiaalisessa mediassa, sillä ikävien kirjoitusten on tapana levitä tavalla tai toisella.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Nyt yritys löytää järjestökumppanin vaivattomasti




LEHDISTÖTIEDOTE
Yritysvastuuverkosto FIBS
Julkaisuvapaa 13.6.2013


UUSI JÄRJESTÖTORI-VERKKOPALVELU AUTTAA YRITYKSIÄ LÖYTÄMÄÄN STRATEGISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA

Yritysvastuuverkosto FIBSin kehittämä Järjestötori-verkkopalvelu auttaa yrityksiä löytämään oman liiketoimintansa kannalta parhaat järjestökumppanit. 

Online-hakupalvelun kautta yritykset voivat etsiä helposti potentiaalisia järjestökumppaneita näiden toiminnan painopisteen mukaan. Järjestötorille liittyneet järjestöt puolestaan voivat viestiä torin kautta helposti yrityksille suunnatuista palveluistaan. 

Järjestötori-palvelu on maksuton niin yrityksille kuin järjestöille, ja avoin myös muille kuin FIBSin jäsenille. Torille on liittynyt jo 27 järjestöä.


Rahalahjoitukset eivät enää riitä - Strateginen kumppanuus lisääntyy 

FIBSin Järjestötori pyrkii vastaamaan viime vuosina yleistyneeseen trendiin, jossa yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö on muuttunut entistä strategisempaan suuntaan. 

Pelkkä rahan lahjoittaminen ja tätä kautta saatu imagohyöty ei enää kaikille yrityksille riitä, vaan nyt pyritään rakentamaan kumppanuuksia, jotka auttavat yrityksiä kehittämään konkreettisemmin omaa liiketoimintaansa. 

Brittiläisen vuonna 2012 julkaistun yritysten järjestöyhteistyöbarometrin mukaan 58 prosenttia järjestöyhteistyötä tekevistä yrityksistä kertoo yhteistyön auttaneen yritystä kehittämään liiketoimintaansa, ja 91 prosenttia sanoo yhteistyön lisänneen yrityksen ymmärrystä sosiaalisista ja ympäristöhaasteista. 

Suomessa hyväntekeväisyys ja sponsorointi ovat edelleen yritysten yleisin järjestöyhteistyömuoto, mutta vuoden 2012 lopulla julkaistun pro gradu -tutkimuksen mukaan jo 30 prosenttia suomalaisyrityksistä tekee ydinliiketoimintaansa liittyvää strategista yhteistyötä järjestöjen kanssa. 

Strateginen yhteistyö järjestöjen kanssa voi hyödyttää kaikkia yrityksiä toimialasta tai toiminnan laajuudesta riippumatta, ja se voi olla yrityksille yksi konkreettinen keino toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Erityisen tärkeää järjestöyhteistyö on kehittyvillä markkinoilla toimiville yrityksille.

"Yritysten paineet vastata erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin lisääntyvät, minkä lisäksi monet myös pyrkivät aktiivisesti kehittämään liiketoimintaansa innovoimalla uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Harvoista yrityksistä kuitenkaan löytyy riittävästi esimerkiksi uusien markkina-alueiden tai kulttuurien tuntemusta, jolloin yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja muiden ruohonjuuritason toimijoiden kanssa voi olla ratkaisevaa liiketoiminnan menestyksen kannalta," toteaa FIBSin Järjestötorin koordinaattori Tytti Mäkipelto

Hyviä esimerkkejä yritysten strategisista järjestöyhteistyöhankkeista ovat keväällä järjestetyn European CSR Award -kilpailun suomalaisvoittajat. Kilpailun pk-yritysten sarjan voittanut Pajat Solutions on kehittänyt yhteistyössä Plan Suomen kanssa myös kansainvälistä markkinapotentiaalia osoittaneen Poimapper-mobiilisovelluksensa. Suurten yritysten sarjan voittanut ManpowerGroup puolestaan on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä mm. Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa ja onnistunut hankkeen kautta  työllistämään yli 400 osatyökykyistä ja pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Kansainvälisten hankkeiden sarjan voittaja Nokia Oyj on puolestaan tehnyt tavoitteellista yhteistyötä WWF:n kanssa jo 10 vuoden ajan, mikä on auttanut yhtiötä kehittämään ympäristöosaamistaan ja WWF-järjestöä laajentamaan omaa tuote- ja palveluvalikoimaansa.

Lisää esimerkkejä yritysten järjestöyhteistyöhankkeista löytyy FIBSin verkkosivuilta sekä 25.6.2013 ilmestyvästä European CSR Award -kilpailun Golden Book -julkaisusta, johon on koottu kaikkien 29 kilpailuun osallistuneen Euroopan maan voittajahankkeet.


keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Vammaispalveluhanke teki videoita asiakkaan kohtaamisesta

Vuodesta 2010 toiminut vammaispalveluhanke on tehnyt videoita asiakkaan arvokkaasta kohtaamisesta. Videoita on useita ja niissä tuodaan esiin tarpeita, joita erilaisilla ihmisillä, joilla on vamma tai pitkäaikaissairus, voi palvelutilanteessa olla. Videot löytyvatYoutubesta hakusanoilla: "asiakkaan arvokas kohtaaminen" . Tai videot on upotettu myös palveluhankkeen sivuille, josta niitä voidaan käydä katsomassa. Videoilla on erilaisia tilanteita, joissa on asiakaspalvelutilanteita. Videoissa annetaan myös ohjeita asiakaspalvelijalle, kuinka toimia tilanteissa.

Palveluhankkeen sivuille pääset täältä.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

suomalaiset viidenneksi ahkerimpia somen käyttäjiä EU:ssa

Daily Mail lehti uutisoi, kuinka sosiaalisen median käyttö on noususuhdateessa Euroopassa. Alla oleva kuva osoittaa, että Suomessakin 49% kansasta käyttää jotain sosiaalisen median muotoa. Facebookista, Twitteristä, Google + ja muista palveluista on tullut siis osa arkipäiväämme. Luku on todella korkea ottaen  huomioon sen, että vanhemmissa ikäluokissa käyttöaste on yleensä todella pieni verrattuna vaikkapa 16-24-vuotiaisiin, joissa somen käyttöaste on jopa 90%. Kannattaa siis olal näkyvillä ja näkyä, myös työnhaun kannalta.

Lähes puolet suomalaisista käyttää somea

Suomalaisten somen käyttöaste on EU:n keskiarvoa korkeampi
Daily Mailin alkuperäisen jutun pääset lukemaan täältä.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut?


Heikki Räisänen on tutkinut 12 työllisyyskokeilua ja laatinut viime helmikuussa julkaistun raportin.  Tutkimuksessa Räsänen selvitti, onko työllisyyskokeiluilla saatu aikaan työllisyysvaikutuksia. Koko tutkimuksen voit lukea tästä, mutta pääasiallisena tuloksena on, että "kotitaloustyön verotuki on onnistunut tuottamaan jopa melko suuria työllisyysvaikutuksia. Toinen ainakin osittain myönteisiä työllisyysvaikutuksia tuottanut kokeilu oli ikääntyneiden matalapalkkatuki. Osa kokeiluista on
päättynyt, osa vakinaistettu.Kokeilut on pääsääntöisesti arvioitu. Työllisyyskokeilujen kannalta on kuitenkin olennainen havainto, että vain muutamista kokeiluista on tehty perusteellinen työllisyysvaikutusten analyysi. Useista kokeiluista työllisyysvaikutuksia koskeva tietämys on hyvin puutteellinen. Tämä tulisi ottaa huomioon kokeiluja suunniteltaessa."

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Esteettömyysajattelua

Yle uutisoi viime viikolla, että Suomesta haetaan oppia esteettömyyteen Venäjälle. Sielläkin on huomattu, että esteetön tila sallii kaikkien osallistumisen, niin vanhuksien kuin niiden ihmisten, joilla on jokin vamma, joka hidastaa kulkemista. Kansalliset rajat yrittävällä hankkeella lisätään tietoisuutta päättäjien keskuudessa esteettömyydestä.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa mallikoteja Petroskoihin ja Kostamukseen, jotka näyttäisivät mallia esteettömästä asumisesta. Ajatusten leviämistä laajemmalle hidastaa kuitenkin julkinen taho, joka usein on haluton maksamaan ylimääräistä esimerkiksi esteettömistä keittiöratkaisuista. Asenteissa on siis edelleen muutettavaa!

Ylen uutisoinnin aiheesta voit lukea täältä.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Miltä Suomi näyttää?

 Katso Juuso Noronkosken teos RAY:n kampanjassa.

Loukku se on työttömyysloukkukin

"Moni vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä oleva törmää työttömyysloukkuun. Loukku voidaan poistaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin työttömyysturvassa. Uudistuksella olisi satojen miljoonien eurojen potentiaaliset vaikutukset julkiseen talouteen." Näin kirjoittaa VATES-säätiö tiedotteessaan 5.6.2013.
Koko tiedotteen voit lukea tästä.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Työelämätaitojen harjoittelu sosiaalisessa mediassa

Anna yläfemma -nimisessä blogissa käsitellään työhön ja työhyvinvointiin liittyvi juttuja. Blogissa oli kesäkuun alussa juttua siitä, kuinka työelämäntaitoja voi harjoitella kätevästi sosiaalisen median avulla. Tietynlainen pitkäjänteisyyshän on tarpeen, kun pyörii sosiaalisessa mediassa. Kaikkea ei ehkä opi ja muista heti ja toisaalta koko ajan tulee ottaa huomioon muiden käyttäjien erilainen taito toimia somessa.

Blogissa nostetaan neljä kohtaa esiin, jotka voivat konkreettisesti edesauttaa toimimista työyhteisössä sekä parantaa työyhteisön henkeä.

1. Siedä keskeneräisyyttä
- Ajatukset muuttuvat ja muokkautuvat. Harva pystyy heti luomaan todella fiiniä tekstiä.

2. Osallistu keskusteluihin ja opi sanomaan mielipiteesi
- Ainoastaan keskustelemalla ja näkymällä muuta huomaavat läsnäolosi sosiaalisessa mediassa

3. Tiivistämisen taito
-Lyhyt ja ytimekäs sanamuoto on usein helpommin ymmärrettävää kuin pitkät selitykset.

4. Käytöstavat
-Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Niin työpaikalla kuin somessakin pieni sana, kiitos, antaa hyvän kuvan sinusta.

Laajemmat kirjoitukset jokaisesta kohdasta löytyvät blogista.