keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Harvinaisten sairauksien päivä 28.2.

Huomenna vietetään kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää kuudennen kerran. Harvinaiset sairaudet ovat heterogeeninen joukko sairauksia, joita yhdistää se, että kutakin tautia sairastaa suhteellisen pieni joukko ihmisiä. Suomessa sairaus saa luokituksen harvinainen, jos sitä sairastaa alle 2700 henkilöä.


Aiheen tiimoilta julkaistu video kannustaa tänä vuonna kansainväliseen aktiivisuuteen sairauksien hoidossa. Kun yhtä harvinaista sairautta sairastaa vain pieni joukko, asiantuntijoiden tietotaito on hyvä yhdistää paremman hoidon saamiseksi.

Suomessakin on harvinaiset-verkosto, johon kuuluu monia järjestöjä ja toimijoita, joiden toimialaan kuuluu tahi limittyy harvinaisia sairauksia. Heidän kotisivuiltaan löytyy muun muassa lisätietoa erilaisita sairauksista ja mukana olevista tahoista. Alla video, joka on tehty tiedon lisäämiseksi harvinaisista sairauksista Suomessa.



tiistai 26. helmikuuta 2013

Hankkeen kuulumisia

Nyt on Reilu Rekrytointi-verkkosivujen lanseeraamisesta jo puolitoista kuukautta ja kokonaisuudessaan haastekampanja on pyörähtänyt käyntiin hyvin. Haastevideon on jo katsottu 660 kertaa ja haasteitakin on lähtenyt eri puolille suome yli 450 kappaletta. Iso kiitos kaikille, jotka ovat jo lähteneet mukaan tukemaan tärkeää asiaa!

Useat työnantajat ovat ilmoittautuneent mukaan yhdernvertaisuus kampanjaan ja heidän nimensä voit käydä tsekkaamassa täältä. Joko oma työnantajasi on mukaan listassa? Jos ei, niin kannattaisi haastaa heidätkin mukaan? 

Nyt olemme hankkeessa työstämässä videointikoulutuksia työllisyysasioiden parissa työskenteleville. Yksi koulutus pidetään keväällä ja toisen ajankohta on sitten syksystä. Näistä informoimme lähempänä niiden ajankohtaa ja ne on suunnattu pääasiassa ammatilliselle puolella. Työnhakijat itsessään taas löytävät verkkosivuilta  apua omaan työhakuunsa.


maanantai 25. helmikuuta 2013

Oikeus työhön

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 24.2 ruodittiin ihmisten oikeutta työhön. Asiasta puhutaan yhteiskunnan näkökulmasta, mutta myös ihmisen omasta murhenäytelmästä. Työlle annetaan suuri merkitys ja suomalaisessa yhteiskunnassahan se on usein ollut oman itsensä identifioimista.

"Mielekäs työ on ihmiselle tärkeää, sillä työ pitää elämää koossa."

Pääkirjoituksen päähuomio on osatyökykyisissä, ja termin määritellään olevan työntekijöitä, joilla on työkyvystään tallella vain osa, mutat selvä halu käyttää sitä. Herääkin kysymys, että minkälainen työntekijä on sitten täystyökykyinen? Tätä puolta määritelmästä ei yleensä uskalleta tuoda esiin tai asiaa kaarrellaan sanomalla, että työntekijä, joka jaksaa tehdä töitä. Mutta jaksaahan jokainen tehdä töitä, jos haluaa, aina omien voimavarojensa mukaan. Työtä voidaan keventää, muuttaa työnkuvaa tai lyhentää työaikaa tarpeen tullen. Jos vaikka lihaksisto väsyy normaalia nopeammin, työtä voidaan tehdä esimerkiksi osa-aikaisena. Onko jokainen osa-aikainen työntekijä sitten osatyökykyinen, koska heidän elämässään sattuu olemaan joku tekijä, minkä vuoksi he eivät halua/pysty tekemään kokopäivätyötä?

Muuten kirjoituksessa nostetaan tärkeitä asioita esiin. Tällä hetkellä järjestelmä ei kannusta suoranaisesti aktiiviseen työnhakuun, vaan se helposti lamauttaa työnhakijat. Suojatyöpaikkoja ei kirjoittajakaan halua. Hänen mielestään jokainen työnhakija tarvitsee oikean työpaikan, tosin hän puhuu ihmisten auttamisesta töihin. Entäpä jos auttamisen sijaan itsenäinen työllistynyt saisikin jotain lisäporkkanaa? Kannustettaisii aktiivisuuteen passiivisuuden sijaan.

"Erityisen tärkeää on se, että osatyökykyiset nuoret saadaan edes jonkinlaisen työuran alkuun. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että 4 500 eurolla voisi pelastaa yhden syrjäytyneen nuoren. Yksi panostus tuo pitkällä aikavälillä miljoonan euron säästöt."

Hyvä, että keskustelua asiasta käydään. Niin pitääkin.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Työolosuhteiden sopeuttamisen konkreettisia keinoja

Mitä ovat sopeuttamisratkaisut, joiden toteutumisesta maanantain 11.2. blogikirjoituksessa kirjoitimme? Ne ovat esimerkiksi kalusteratkaisuja, työvaiheiden kuvauksen laatimista tai apuvälineitä liikkumiseeen, kuulemiseen tai näkemiseen.

Työolosuhteiden mukauttamisratkaisut eivät ole monimutkaisia tai hankalia toimenpiteitä. Niihin on saatavissa taloudellista tukea ja esimerkiksi apuvälineiden valinnassa työnantajalla on käytössään asiantuntija. Asiantuntija on työntekijä, jolle apuvälineen sopivuutta testataan!

Konkreettista tietoa ja havainnollistavia kuvia ratkaisuista löytyy VATES:n kestävän työllisyyden projektissa julkaistussa kirjasessa Työolosuhteiden sopeuttamisen keinoja ja ulottuvuuksia organisaatiossa . Liite aukeaa pdf-tiedostona.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Tervetuloa mukaan Työharjoittelu – portti työelämään –projektin verkostoseminaariin Helsinkiin!



Aika: Keskiviikko 13.3.2013 klo 12–16. 

Paikka: Vega-talo, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus, Nordenskiöldinkatu 18 A, Helsinki.

·         Seminaarissa ylitarkastaja Patrik Tötterman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo ajankohtaisista asioista osatyökykyisten työllistymisen edistämisen toimintaohjelmasta esityksessään: Työtä vai työelämäosallisuutta?  

·       Valaisinalan yrityksen, Innojok Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi käyttää puheenvuoron aiheesta: Vammaisten työllistäminen – taivasosuutta vai bisnestä? Jokiniemi ja hänen yrityksensä on palkittu monin tavoin. Palkintoja on esimerkiksi Entrepreneur of the Year -yrittäjäkilpailun Uudenmaan aluevoittaja 2012 ja VATESin tunnustuspalkinto 2009 esimerkillisestä vammaistyöllistäjästä. 

·        Koordinaattori Kirsi Tuovinen ja projektityöntekijä Eeva Pöyhönen kertovat, mitä Työharjoittelu – portti työelämään -projektissa on tehty ja on parhaillaan tekeillä.

·         Kokemuksia työssäoppimisesta kuullaan niin opiskelijan, työnantajan ja opettajan suulla, kolmikannan haastattelussa.  

·         Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen 1.3. mennessä: http://tyossaoppimispaikat.fi/verkostoseminaari/. Tilaisuus on maksuton.

Vinkkejä työnhakuun

Duunitori.fin blogissa oli mainittu muutamia vinkkejä, joiden tekemistä kannattaa välttää työnhaussa. Kokonaisuudessaan listan pääset lukemaan täältä. Alla kuitenkin hieman osviittaa muutamista Duunitorin julkaisemista kohdista.

Muista, että työnhaku ei ole koko elämä.  Suomalaisina me arvostamme työtä ja työntekoa ja monesti ihmisarvo mielletään tehdyn työn kautta. Kuitenkin harrastukset, ystävät ja perhe ovat tärkeitä tekijöitä elämässämme. Vietä aikaa heidän kanssaan, rentoudu harrastuksissa ja ehkäpä työnhakukin sujuu sutjakkaammin. 

Nykyäänhän työnhakeminen on muuttunut pitkälti sähköiseksi. Emme voi vain laittaa tietojamme yhteen paikkaan ja odotella. Omaa aktiivisuutta tarvitaan paljonkin. Tulemme myöhemmin blogissa kertomaan muun muassa eri sosiaalisen median kanavista, joita kannattaa hyödyntää omassa työnhaussa. Kun mielenkiintoinen työ ilmaantuu haettavaksi, kannattaa siihen tarttua ja alkaa hakemusta miettimään heti.

Duunitorissa varoiteltiin ettei jokaiseen avoimeen työpaikkaan kannattaisi hakea. Totta kai ei ehkä hakemusta kannata jättää, jos työnkuva ei vastaa koulutustasi. Duunitori varoittelee tyytymästä työpaikkaan, joka ei ollut suosikkisi. Sanoisin kuitenkin, että liian kranttukaan ei kannata olla. Moni työ on kuvattu aika suurpiirteisesti ja vasta  tekemällä sitä huomaa eri vivahteita. Osa taas haluaa saada itselleen työkokemusta, joka auttaa myöhempinä vuosina ponnistamaan niihin töihin, jotka kiinnostavat vielä enemmän.

Kun kirjoitat hakemusta, tee se mielenkiintoiseksi lukijalle. Tekstin pitää olla selkeää ja turhaa listausta on syytä välttää. Kun ote on persoonallinen, hakija kyllä huomataan.  Se, miten luova hakemuksen kannattaa olla, riippuu pitkälti haetun työpaikan alasta. Tutustu siis sen alan työhakemuksiin, lue ja harjoittele. Työhakemus kannattaa kirjoittaa valmiiksi, lukea rauhassa ja vielä kertaalleen miettiä avainkohtia sujuvammiksi. Teksti elää ja muuttuu, kun annamme sille hiukan aikaa. Hakemusta ei siis kannata ensi kertaa tehdä juuri ennen palautuspäivämäärää. Ja muistathan, elä kopioi samaa hakemusta joka paikkaan. Mieti aina, miksi juuri tuo avoinna oleva kiinnostaisi sinua. Kirjoita hakemukseen, miksi juuri sinä siihen sopisit. Ja jos kirjoittaminen ei ole itselle luontevaa, oppii siihen vain harjoittelemalla.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Yhä useampi työtön on oikeutettu työmarkkinatukeen

Kela Tiedottaa:

Puolison tulot eivät ole enää vuoden alusta lähtien vaikuttaneet työmarkkinatuen määrään. Takautuvasti tukea voi hakea enintään 3 kuukauden ajalta. 

1.1.2013 lähtien puolison tulot eivät enää ole vaikuttaneet työmarkkinatuen tai kotoutumistuen määrään.

Niiltä työttömiltä työnhakijoilta, joilta työmarkkinatuki tai kotoutumistuki on hylätty puolison tulojen vuoksi tai eivät ole sitä edes hakeneet, tarvitaan uusi hakemus. Työmarkkinatuen saamiseksi tulee muun muassa olla ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa.

Jotta työmarkkinatukea voisi saada tämän vuoden alusta, hakemus tulee jättää maaliskuun loppuun mennessä. Työttömyysetuuksien takautuva hakuaika on 3 kuukautta. Ne työmarkkinatukipäätökset, joissa puolison tulot ovat vähentäneet tuen määrää, korotetaan Kelassa automaattisesti, eikä uutta hakemusta tarvita. 

Työmarkkinatuen määrään vaikuttavat jatkossakin työtulojen lisäksi pääomatulot, yritystoiminnan tulot ja muut jatkuvat tulot. Myös vanhempien tulot saattavat vaikuttaa työmarkkinatukeen, jos tuen saaja asuu heidän kanssaan samassa taloudessa.

lisäohjeita työmarkkinatuen hakemiseen löydät täältä.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Henkilötarinoita elämästä harvinaisten sairauksien kanssa

Pohjalainen on tarttunut muutamiin harvinaisiin saurauksiin ja tekee niistä juttusarjaa. Tähän mennessä juttusarjassa on ilmestynyt kolmen sairastavan tarina, joilla jokaisella on omanlaisensa kokemukset. Kaikkia heitä kuitenkin yhdistää se tietoa, että Suomessa on korkeintaan muutama sata kanssasairastava.

Juttusarjan ensimmäisessa osassa Minna Unkuri kertoo elämästään autoimmuunisairauden kanssa. Miltä tuntuu sairastaa, kun näyttää terveeltä ja monet arvot ovat hyvät? Ja kuitenkin tavallinen flunssa voi vaatia kuukausia, jotta siitä paranee. Moni 25-40 -vuotias sairastuu sarkaidoosiin ja se ilmenee eri asteisena. Lievimmillään siitä saatta parantua itsestään.

– Olen ajatellut, että autoimmuunisairaus tulee varmaan niille, jotka ovat suorittajia. Joka päivä täytyy miettiä, jaksanko tehdä tätä asiaa tänään. Kun tulen töistä kotiin, voisin olla itselleni armeliaampi. En mene huilaamaan, vaikka pitäisi ja olen huono pyytämään apua.

Toisessa osassa Arja Jylhä-Ketola kertoo elämästään McArdlen taudin kanssa. Hänellä on harvinainen lihassairaus, joka ilmeni jo nuorena heikkokuntoisuutena. Lihakset eivät vain suoriutuneet liikkeistä mihin niiden oletettiin pystyvän. Ketola huomasi vain ihmettelevänsä, miksi hän ei jaksa kuten muut lapset. Kun verikokeetkaan eivät paljastaneet mitään erikoisuutta, oli lääkärien neuvo vain kuntoilun lisääminen. Diagnoosin hän sai vasta aikuisiällä ja se muutti omankin asennoitumisen.

– Silloin kun lihastauti todettiin, huokaisin helpotuksesta. En olekaan laiska. Samalla lakkasin syyttämästä itseäni luulosairaaksi.

Kolmannessa osassa Hannu Vihanto kertoo spastisesta paraplegiasta, jota sairastaa vain muutama kymmen Suomessa.  Hänen sairautensa johtuu geenivirheestä, mikä aiheuttaa sen, että kaikki sähköimpulssit pikkuaivoista eivät kulkeudukaan perille lihaksiin. Sairaus etenee hiljalleen ja jossain vaiheessa Vihantokin joutuu vaihtamaan kävelemisen osittain pyörätuoliin, jotta lihaskrampit eivät olisi niin tuskaisia.

– Tiedätkö sen tunteen, kun jalasta on vetänyt yöllä suonta, etkä saa aamulla nilkkaa suoraksi, Vihanto kysyy ja nostaa housunlahjettaan.

Pohjelihas on jatkuvassa jännitystilassa ja erottuu säärestä tarkkareunaisena kuin kreikkalaisella veistoksella. Krampit voivat olla niin voimakkaita, että ne saavat raajan pois paikaltaan tai murtavat luun. Vihannolta murtui kerran alimmainen kylkiluu kylkeen iskeneen krampin takia.

Jokainen kertomus on omanlaisensa ja siksi mielenkiintoinen, sillä sairauksista kerrotaan arjen kautta eikä vain lääketieteellisin termein. Juttusarjaan on tulossa vielä kaksi lisäosaa, joten kannattaa käydä katselemassa ensi ja sitä seuraavalla viikollakin Pohjalaisen sivuilla. 

torstai 14. helmikuuta 2013

Vain palkka puuttuu

Tiesittekö, että avotyötoiminta on palkatonta? Ns. avotyössä toimivat ihmiset työskentelevät henkilöt, eivät ole työsuhteessa työnantajaan, eivätkä saa palkkaa. He saavat tavallisesta työstä 1-12 euroa päivässä ja maksavat  siitä usein vielä päivän ruokailunsa. Joillakin päivän työstä jää miinusmerkkinen tilipussi käteen. Onneksi on eläke, josta voi maksaa kulut. Moni onkin normaalisti päivät töissä, eivätkä voi tehdä suuria hankintoja tai säästää, sillä eläke kuluu arjen maksamiseen.

Avotyötoiminnassa on Suomessa n. 2 300 kehitysvammaista henkilöä.

"Kyllä se näin on, että ei kai kenenkään vammat ole kykyjen esteenä. Kun kyvyt kohdennetaan, niin ilman muuta kannattaa otata motivoitunut ihminen töihin."

".. Timo siivoa, lajittelee, hyllyttää ja huolehtii siitä, että myymälän puolella on aina saatavilla muovikasseja."

Kannustavia sanoja, jotka pistävät miettimään. Olisitko sinä valmis työskentelemään miinusmerkkisellä tilipussilla? Jos henkilö on kykenevä töihin ja suoriutuu omasta osastaan moitteettomasti, eikö hänen tulisi saada asiaankuuluvaa palkkaa, kun työnkuva on yllämainitun mukainen?


Kirjoituksen taustana Tukilinjan 1/2013 artikkeli Timo viihtyy työssään. Kursivoidut lainaukset on poimittu lehden artikkelista.




keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Anonyymi työnhaku

Lehdissä on uutisoitu siitä, että Helsinki lähtee kokeilemaan anonyymiä työnhakua omassa rekrytointijärjestelmässään. Hakijasta tärkeiksi arvoiksi nousevat vain työkokemus ja osaaminen, joiden perusteella tehdään valinnat haastattaluun.

Vaikka järjestelmään kirjataan kaikki tiedot kuten ikä, nimi, siviilisääty tai sukupuoli, ei näytä tietoja viedä eteenpäin palkkaavalle esimiehelle. Valinta haastatteluihin tehdään siis anonyymisti ja vasta haastattelutilanteessa selviää hakijasta tarkempia demografisia tietoja.

– Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, tiedotteessa todetaan. 

Nyt siis lähdetään korostamaan osaamista ja kokemusta, jotka määrittävät hakijan pätevyyden. Mielenkiintoista on nähdä, tuleeko tällainen esihaku vaikuttamaan millä tavalla valintoihin.
 
Asiasta uutisoi muun muassa Taloussanomat sekä MTV3

Sokea Master Chef

MasterChef-ohjelman 3. tuotantokauden voitti Christine Ha, joka on erikoistunut vietnamilaisiin ruokiin. Voittosumma on 250 000 dollari ja oman keittokirjan kustannussopimus.
Ha on ruokabloggari ja jakanut ruuanlaittoniksejään myös ohjelman aikana. Hän käyttää keittiövälineitä joissa on puhetoiminto tai kohomerkinnät.

"Ihmiset osaavat yleensä enemmän kuin uskovatkaan."  Han kommentti kertoo paljon ihmisten ajattelutavasta. Pitää siis vain  tuntea itsensä ja luottaa taitoihinsa.
Kisavoittajan  blogiin pääset täältä. Keittokirjaa voi etsiä nettikaupoista. Christine löytyy myös facebookista.

Asiasta kertoi mm. Tukilinja-lehti 1/2013

tiistai 12. helmikuuta 2013

Viittomakielen päivä 12.2.

Kuurojen Liitto ry on päättänyt myöntää Vuoden viittomakieliteko 2012 -tunnustuspalkinnon Suomen Kansallisoopperalle. Tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on ajanut viittomakielisten kielellisiä oikeuksia Suomessa, edistänyt Suomen viittomakielten asemaa ja nostanut viittomakieliä näkyville.

Kansallisooppera on omalla taiteen alallaan maassamme uraa uurtavasti tarjonnut esityksensä Puhdistus, Carmen sekä Rigoletto viittomakielelle tulkattuina ja ilmoittanut myös Robin Hoodin esityksen tulkkauksesta tällä kaudella. Näin Kansallisooppera on edistänyt arvokkaalla tavalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta viittomakielisille kansalaisille. (Lainaus Kuurojen Liiton uutisointi)

Tänään julkistetaan myös viittomakielen verkkosanakirja Suvin uudistettu ja laajennettu versio. Alkujaan kymmenen vuotta sitten julkistettu sanakirja saa uudistuksia, kuten sanaluokkia teemoittain. Tarkoituksena on ollut tehdä sanakirjasta käyttäjäystävällisempi.

Myös Radio Nova on lähtenyt mukaan viittomakielen päivään tarjoamalla tänään mahdollisuuden seurata radiota viittomakielisenä. Lähetystä tehdään tänään aika välillä 10-18. Klikkaa itsesi katsomaan.

Jos haluat seurata Viittomakielen päivän juhlaa suorana, onnistuu se tänään klo 13-15. Juhlaa voit katsella osoitteessa http://www.kl-deaf.fi/nettitv.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Mukautuksilla mahdollisuus

Melko tuoreessa pro gradu -tutkielmassa (Hanna Karojärvi, Tampereen yliopisto, 2011) on koottu yhteen mukauttamisratkaisujen toteuttamista vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työpaikoilla. Tutkimus on toteutettu sähköisenä kyselynä ja siihen on vastannut 205 työsuhteessa olevaa henkilöä. Vastaajilla on joko vamma tai pitkäaikaissairaus.

Koko tutkimuksen löydät täältä http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04775.pdf mutta tässä muutamia poimintoja tuloksista:
- 12% vastaajista ei oltu tehty mukautuksia, yksi mukautus oli tehty kymmenelle prosentille.
- mukautukset tuntuivat ns. kasautuvan, sillä useita mukautuksia oli tehty 49 ja 2-4 mukautusta 29 prosentille vastaajista
- keskeisimmäksi mukautuskohteiksi nousivat henkilökohtaisen työpisteen ja työvälineiden mukautukset sekä työn järjestelyt : niitä oli tehty riittävästi 40 prosentin mielestä. Samaan aihealueeseen liittyivät myös suurin osa mukautuksiin tyytymättömien vastauksista.
- naisista peräti 92 % oli tehty vähintään yksi mukautusratkaisu. Miehille mukautuksija oli tehty 76 prosentille.
- suurin ero naisten ja miesten välillä oli henkilökohtaisen työpisteen ja työn tekemiseen liittyvissä mukautusratkaisuissa. Naisilla näitä mukautuksia oli tehty 61 ja miehille 40 prosentilla.
- niille työntekijöille, joilla oli kuulovammasta johtumattomia oppimis- ja kommunikaatiovaikeuksia, oli kaikille vastaajille tehty mukautuksia.
- liikunta- ja kuulovamman omaaville työntekijöille oli mukautusratkaisuja tehty 92 prosentille.
- keskimääräistä enemmän mukautuksia oli tehty liikuntavammaisille työntekijöille (91%)
- keskimääräistä vähemmän mukautusratkaisuja oli tehty muun toimintavajeen omaaville tai ainoastaan näkövammaisille työntekijöille.
- kuulovammaisille oli tehty mukautusratkaisuja saman verran kuin keskimäärin kaikille vastaajille.
- todennäköisintä ainakin yhden mukautusratkaisun tekeminen on ollut julkisen sektorin eli valtion, kunnan tai kuntayhtymän sekä valtion tai kunnan liikelaitoksen palveluksessa.
- järjestöjen palveluksessa mukautusratkaisut jäivät hieman keskimääräistä useammin toteutumatta. (tot. 85%)
- yritykset toteuttivat mukautusratkaisuja 78 % tapauksista.
- vastaajista kolmasosa arvioi mukautusten hinnaksi alle tuhat euroa. Viidennes arvioi kuluiksi 1 000-5 000 euroa. Vain muutama arvioi kustannusten ylittäneen tämän.
- tuet mukautusratkaisujen toteuttamiseksi olivat vastanneiden tietojen mukaan heikosti käytössä. Vain 21% ilmoitti työnantajan saaneen tukea mukautuksiin tai palkkaamiseen. Merkittävä osa vastaajista ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.
- työntekijän ikä ja mukautusten määrä näyttää vaikuttavan tukien määrään suoraan. Eli iäkkäämmille työntekijöille on saatu nuorempia enemmän tukia ja useampien mukautusten tarvitsijoille samoin. 
- vakituisissa työsuhteissa on saatu vähemmän tukia kuin varsinkin yrittäjille ja esim. työkokeiluissa. Määräaikaisissa työsuhteissa on saatu lähes sama määrä tukea kuin kaikissa keskimäärin. Vakituisissa tuissa oli saatu vähiten tukia. (Vakituisen suhteen saatu tuki 17%  ja ei-vakituisen suhteen 38%)

Pistää mietityttämään, miksei työkokeilulle tai määräaikaiselle työsuhteelle ole löytynyt jatkoa.


perjantai 8. helmikuuta 2013

Sosiaaliturvaopas vuosimallia 2013

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2013 on julkaistu ja se löytyy ainoastaan sähköisessä muodossa. Opas on tehty ammattilaisten antamaa ohjausta ja neuvontaa varten, mutta moni yksityishenkilökin löytää sieltä varmasti vastauksia joihinkin kysymyksiinsä
 
Satasivuinen opas on todella kattava ja sieltä on vaivatonta tarkistaa tietoa eri aihealueista, jota omaan elämään voi kuulua. Opasta on ollut tekemässä useat eri vammaisjärjestöt ja siihen on sisällytetty paljon käytännön tietoa. Vaikka pohjalla on lainsäädäntö, on asiat kerrottu selkeästi ja lakipykälät on avattu selkokielelle.

Sosiaaliturvaoppaaseen pääset tutustumaan täältä.
 

torstai 7. helmikuuta 2013

Katso ensin ja päätä vasta sitten

Taiteilija Paul Gustafssonin eläinaiheisista töistä koottu näyttely on avoinna Helsingissä. Näyttelyllä juhlistetaan Galleria Art Kaarisillan nelivuotista toimintaa.
Paul Gustafsson on pitänyt näyttelyitä muun muassa Italiassa ja hänen töitään on ollut näyttelyissä

Euroopan Parlamentissa Brysselissä sekä Gaia Museossa Tanskassa. 


Gustafsson on syntynyt vuonna 1979 ja hänet on valittu vuoden 2007 kehitysvammaiseksi taitelijaksi Suomessa.

Paul Gustafsson, Seahorse, graphics, 90x60cm, 2010

Kuvat Kehitysvammaisten Tukiliiton internet-sivulta.
Galleria Art Kaarisillan
osoite on Sanomatalo, 1. krs, Helsinki. www.artkaarisilta.fi

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Anna äänesi kuulua Nuoret ja Syrjäytyminen kyselyssä

Euroopan unioni kysyy mielipidettäsi ja kuulee ääntäsi! Euroopan unioni järjestää puolen vuoden välein eri aihealueista kyselyjä nuorille ja nuorisotyön ammattilaisille, jotta nämä voivat kertoa päättäjille toiveistaan, tarpeistaan ja ideoistaan. Nyt Irlannin puheenjohtajuuskauden kyselyn aiheena on ”Nuoret ja syrjäytyminen”.
 
Kyselyjen tulokset esitellään päättäjille maaliskuussa Dublinissa, Irlannissa pidettävässä nuorisokonferenssissa. Suomessa kyselyn järjestämisestä vastaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry yhteistyössä eri tahojen kanssa. 

Toivomme, että voisit vastata oheiseen kyselyymme – aikaa vastaamiseen sinulta kuluu noin viitisen minuuttia. Vastaamalla voit vaikuttaa erityisesti nuorten tulevaisuuteen. 
 
Lisätietoa ja vastaamaan kyselyyn pääset täältä.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Vammaisten työllistyminen monimuotoisuuden politiikan näkökulmasta

Vammaisten työllistymisestä puhutaan paljon ja viime vuonna aiheesta tehtiin myös Pro gradu -työ Lapin yliopistossa. Gradussa on käsitelty aihetta yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyödyntäen tekijän tietämystä politiikasta. Juho Hiltusen kirjoittaman Gradun pääset lukemaan täältä.

Työssä on käsitelty termistöä laaja-alaisesti. Tekijä nostaa hyvin esiin problematiikkaa, jota esimerkiksi jo pelkästään moninaisen termistön samanaikainen käyttö, aiheuttaa sekaannuksia, mistä nyt puhutaan.

Käsitteistön vaihdos, invalidi – vajaatyökykyinen – työrajoitteinen – vajaakuntoinen, ei heijasta pelkästään määrittelyn vaikeutta. Se kertoo myös valinnoista sen suhteen, mitä vajaakuntoisuuteen on kunakin aikana haluttu sisällyttää. Käsitteen sisällön vaihtelu heijastaa myös työvoimapolitiikan keinoparadigmojen vaihtumista, työvoiman kysynnän vaihtelua ja erilaisten palvelujen vaikuttavuuden uudelleenarviointia.
(Savtschenko 2003, 2) (Poimittu gradusta sivulta 45.)

Hiltunen tuo esiin myös sitä ongelmaa, jota sosiaaliturva osaltaan aiheuttaa. Jos ihminen on luokiteltu yhden jaon perusteella työkyvyttömäksi, voiko hän silti olla työelämässä mukana? Toisaalta tarkkkaa tilastointia työllisyyden todellisesta määrästä on hanakalaa saada, sillä termistön moninainen käyttö tuo epätarkkuutta tilastoihin. Varmaa kuitenkin on, että vammaisten keskuudessa työttömyys on suurempaa kuin mitä Suomen keskiarvolliset työttömyysluvut ovat. Hiltunen pohtii ymös syitä työllisyystasoon ja listaakin muutamia.

Syitä vammaisten ja vajaakuntoisten alhaiseen työllisyystasoon on useita. Esimerkiksi alhainen koulutustaso, työnantajien ennakkoluulot rekrytointitilanteissa sekä sopivan työn löytymisen ongelmat ovat yleisiä vammaisten työllistymisen esteitä.(Poimittu gradusta sivulta 40.)
 
Kaiken kaikkiaan tutkimus on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Se on raikas näkökulma asioihin, kun aihetta ei ole käsitelty vain sosiaalialojen näkökulmasta. Freesiä otettahan asioiden käsittelyyn tarvitaankin, jotta tutkimukset huomattaisiin laajemmalti.